Muistan joskus koulussa tehneeni sellaisen kipsimuotin ja siihen kaiverrettiin linoleum levyn kaiverrusvälineilla sitten jokin muoto ja sulatettiin sellainen hevosenkenkä (joita sulatetaan uutenvuotena) ja sula tinamassaa valutettiin muottiin, painettiin kostealla liinalla päältä ja kohta otettiin tinamuoto/kuvio irti ja muotti oli vielä valmis useisiin tekeleisiin. Mutta en muista ollenkaan miten me se muotti tehtiin? Juu muistan korun tekovaiheet ja tekovaiheista löysin ohjeenkin, mutta en vain löydä miten me se muotti tehtiin. Tarvitsisin teidän apuanne! Olen käynyt kaikenmaailman hakusanat googlella läpi, mutta en vain löydä!!! Auttakaas:

Miten tekisin sellaisen muotin?

ja

Mistä saisin sellaiset kaiverrusvälineet (edullisesti)?

Auttakaa jooko. Mua niin huvittaisi tehdä koruja, mutta en vain löydä ohjetta muotin tekoon. Mulla varmaan on se vanha muotti tallella, mutta siihen ei oikein voi uudestaan kaivertaa. Jos jossain vaiheessa pääsisin Helsinkiin niin sieltä vois etsiä niitä kaiverrusvälineitä. Mussa siis: mistä mä (ja miten) mä sen muotin teen? Ei sen välttämättä tarttee kipsimuotti olla, mutta kunhan saan siihen haluamani muodon tehtyä ja valutettua tinaa siihen. :) Vastauksia odotellessa... 

Tässä tuohon nukkekoti/TVD-tarinaani 2. osa. Toivottavasti nautitte tästä ja pystytte sýventymään siihen ja kuvittelemaan sen kuin minä tein sitä keksiessäni. Täytyyi tunnustaa, että tarinan sain luotua eilen illalla, kun olin käymässä nukkumaan. En saanut unta joten päätin keksiä tätä tarinaa. Yritin saada tarinan selitetyyä kuin olin sen päässäni keksinyt. Jos pystyt syventyä ja kuvitella tarinan niinkuin minä niin tarina on varmasti ihana ja paras mitä varmaan olet lukenut (tavallisten ihmisten tekemäksi). Ja, jos muuttaisi tuon Salvatoren talon tapahtumat niin, että siinä on Damon ja Elena, niin tarina olisi aivan mahtava ja 'mehukas'! Nauttikaa ja kertokaa osasitteko syventyä ja kuvitella tarinan niin, että saatte sen kuulostamaan yhtä ihanalta kuin minä sitä tehdessäni! Nyt ilman kuvia, mutta tarinan jatko-osaan yritän saada kuvia aikaan: (näisää tarinoissani on varmasti kirjoitusvirheitä, joten, jos havaitset niitä niin ilmoita minulle ja korjaan sen/ne)

Tarina osa 18

Naapuritalon mysteeri osa 2

                 Mysteerisen naapuritalon…?

’’Voisitko käyttäytyä, jos meinaat jäädä tähän kaupunkiin!’’ Stefan huusi Damonille. Damon katsoi Stefaniin ja katsoi häntä katseella, joka sopi hänen leikittelevään äänen sävyynsä. Damonin ilme muuttui nyt melkein murhanhimoiseksi ja hän sanoi hyvin tuimaan sävyyn, sävyyn jonka jokainen tajusi vaaralliseksi: ’’Teen mitä haluan. Ehkä seuraava kohteeni onkin Elena.’’, Damonin suu ja ilme muuttui hymyileväksi loppua kohti. Stefanin katse muuttui nyt murhanhimoiseksi ja halusi tappaa Damonin: ’’Jos kosket häneen…’’

’’Teet mitä?’’ Damon sanoi yhä hymyillen ja jatkoi: ’’Et juo ihmisverta joten et voi minulle mitään!’’

            Missentra istui pöytänsä äärellä ja kirjoitti jotain. Kohta hän käänsi päänsä ja hänen kasvoillaan näkyi outo hämmästys ja epäilys. Kun mitään ei näkynyt hän käänsi päänsä pudistaen takaisin tekstiin. ’’Lopeta minun taustani tutkiminen!’’ kuului tuima, vaarallinen, naisen ääni Missentran vierestä. Missentra mietti hetken ja mietti miten tyttö oli tuohon päässyt ääntäkään päästämättä. ’’Anteeksi…?’’, Missentra kysyi. Tyttö oli sama, kahvilan uusi myyjä. Tyttö syöksyi sekunnissa Missentran luo, otti tätä kurkusta ja paiskasi seinään, yhä pitäen kurkusta. Missentra oli hämmästynyt ja kauhuissaan. ’’H-…henkeni…En saa…hen-…keä…’’, Missentra yritti saada sanottua ja irrotettua tytön otteen. ’’Sanoin jo, että jätä minut, ja naapuritalon asukkaat RAUHAAN!’’ tyttö huusi. Missentran jalat olivat muutaman sentin irti maasta. Nyt tyttö päästi irti ja Missentra putosi lattialle yrittäen saada henkensä kulkemaan. Tyttö oli kadonnut. Taas sekunnissa äännähtämättäkään. Missentra nousi lattialta ja yritti selvittää tapahtumat ja juoksi tekstin ääreen joka oli pöydällä.

         Pelko…se tunne, kun uhrin saa imettyä kuiviin ja elämä ruumiista katoaa ja veltto ruumis makaa käsivarsillasi… Damon mietiskeli nauttien ja hymyili kunnes Stefan astui sisään. ’’Ja sinä haluat…?’’ Damon kysyi melkein kyllästyneellä äänellä. ’’Taasko tapoit jonkun?’’ Stefan kysyi ja vilkaisi Damoniin, joka putsasi huuliaan. ’’Valitettavasti en. Vaikka olisin niin kovin halunnut, mutta lupasinhan olla tappamatta ketään. Vain veripussista.’’, Damon nosti ja hieman heilutti viskilasiaan Stefanille jossa oli veren jättämät jäljet reunoilla.

         ’Katherine Pierce. Tai oikeastaan Katerina Petrova. Se tyttö, joka on uusi myyjämme, hän on kotoisin…,jostain en nyt muista mistä, mutta löysin hänestä jotain. Tai, jos se on hän. Karkotettu maasta vuonna 1450? Tai jotain sinnepäin. Petrova suvusta. Ja legendan mukaan aikoinaan noidat loivat purkamiskeinon auringon ja kuun kiroukselle ja se oli kaksoisolento. Ja, kun kaksoisolento ilmestyy kirouksen voi purkaa. Tarvitsee siinä uhrata muutakin. Ja, jos tietoni ovat tosia, täällä asusi vampyyreita, ihmissusia, noitia… En tiedä uskoisiko, mutta vampyyrin tuntomerkit: ei kestä aurinkoa (mutta tietojeni mukaan vampyyreilla voi olla päivänvalo sormus), heikkenee puusta, voi hallita mieltäsi (paitsi jos olet nauttinut rautayrttiä tai sinulla on sitä ylläsi), supervahva, paranee nopeasti, supernopea. Tällaista olen saanut selvää. Ja se naapuritalo… Talossa asustaisi Zach Salvatore, mutta häntä ei ole näkynyt ja nykyisten tietojen mukaan siellä asuisivat Stefan ja Damon Salvatore. Damon on se komeampi, viekkaampi veli ja Stefan se… no komea. He ovat siis veljeksiä. Heistä en ole löytänyt tietoja vielä, mutta eivätköhän ne tiedot kohta valkene. Ai mistä kaikki tiedot olen löytänyt? No: Pieni kaupunki! :) Jatkan kun lisää tietoa selviää. Öitä. Mysti jo miettiikin miksi kirjoitan yöllä.

                                                                                                                                  Missentra          ’

           ’’Lopeta jo tuo’’ Julia sanoi hempeällä äänellä Missentralle, ’’et voi todellakaan uskoa sitä. Ja usko minua: tuo on taas vain joku keksitty juttu.’’ Jonkin aikaa Missentra tuijotti Juliaa, mutta Julia ei muuttanut mieltään. Julia meni huoneeseensa, sulki oven, varmisti, että se on varmasti lukossa ja otti lipastosta kirjan ja kynän. Julia katseli ympäri huonetta hyvää kirjoituspaikkaa, mutta, koska kirjoituspöytää ei ollut Julia istuutui sängylleen ja laski kirjansa yöpöydälleen. Pienellä yöpöydällä ei ollut paljoa tilaa, mutta muuta paikkaa ei ollut. Eihän hän viitsinyt keittiöstä raahata tuolia huoneeseensa, sehän näyttäisi tyhmältä! Ikkunasta tuli tarpeeksi valaistusta, että hän sai kirjoitettua. Ikkunan edessä olisi parempi kirjoituspaikka, mutta tuolia ei ollut, Julia ajatteli. Hän aloitti kirjoittamisensa:

’Hyvä päiväkirja,

Missentra ei vain luovu ajatuksesta, että ne vampyyrit sun muut, ovat valetta. Tiedän, että tuo on valetta. Vampyyrit ja sun muuthan ovat totta! Hänen olisi parempi vain olla tietämättä sitä. Mutta hän on niin itsepäinen, se voi koitua hänen kohtalokseen. Varsinkin, jos hän ottaa asioista selvää omin päin! Ajattelin, että, jos he eivät tiedä, tai uskovat sen olevan valetta, he olisivat turvassa. ’’Eläinhyökkäys tapahtunut taas pienkaupungissa, uhrit verettömiä!’’ näin luki päivän lehden etusivulla. Poliisit ovat varmasti selvillä, että ei se eläin uhreja ole tappanut! Viranomaiset suojelevat kaupungin asukkaita. Vuoden 1864 tapahtumat todistava, että on parempi etteivät asukkaat ala jahdata näitä ’demoneita’. Tietyn vuosien välein  täällä on ollut noita ’eläinhyökkäyksiä’. Nyt enemmän. Se tarkoittaa vain yhtä asiaa:

’’They’ve came back’’

                                                                                                                                   Julia             ’

        Julia on keittiössä laittamassa ruokaa ja Mysti yläkerrassa, siis ullakolla, Missentra mietti. Hyvin hiljaa, ääneti, Missentra yritti päästä alakertaan, ettei kukaan kuule ja kysy minne hän on menossa. Alakertaan päästyään hän meni äkkiä ovelle, laittoi kengät jalkaansa ja avasi ulko-oven. Missentra kuunteli ja vilkaisi taakseen, pujahti ovesta ulos ja lähti kulkemaan kohti Salvatoren taloa, joka oli hieman matkan päässä.

          Salvatoren talolle päästyään hän koputti oveen. Ovi olikin auki, ja Missentra astui sisään huhuillen, josko joku olisi talossa. Talo oli aivan hiljainen. Ei ääntäkään. Missentra käveli rappusille etsien Katherinen huonetta. Heti portaiden yläpäässä olikin ovi huoneeseen. Missentra astui sisään. Tumma huone, mutta hyvin kaunis. Vaaleat sängyn peitteet, tummat huonekalut, hylly täynnä kirjoja. Olihan huoneessa sentään tietokone ettei se vaikuttanut aivan vanhalta. Ei taida olla Katherinen huone, Missentra ajatteli ja katsoi kuvaa jonka hän oli nostanut pöydältä. Kuvan alapuolella oli teksti: ’’Katherine 1864’’. Kuvassa oli aivan Katherinen näköinen kaunis nuori neito. Varmistus siihen, että hän eli silloin, Missentra ajatteli hymyillen. Seuraavaksi hän nosti käteensä paksun, nahkakantisen, vanhan oloisen kirjan tai vihkon. Missentra avasi nahkanarulla solmitun kirjan ja luki pari ensimmäistä sanaa ja sulki äkkiä kirjan. Jonkun päiväkirja, ei sitä voi lukea, kunnioitusta toisen yksityisyyteen, Missentra ajatteli ja laski kirjan takaisin pöydälle. Vaikka päiväkirjasta saisi paljon tietoa mitä etsin, mutta en vain voi lukea toisen päiväkirjaa, Missentra ajatteli. Hän varvisti ja kurotti jotta saisi ylähyllyltä kirjan, jonka hän pudotti kuultuaan äänen oven suusta. Missentra oli kaksi sekuntia paikallaan ja kääntyi sitten katsomaan kuka mahtoi olla ovella. Missentra näki tumman hahmon jolla oli nahkatakki.

’’Mitä täällä teet?’’ poika kysyi kohteliaasti ja jatkoi, ’’Kuka olet?’’

Missentra kumartui ja nosti pudottamansa kirjan. Noustessaan ylös hän huomasi tuon pojan seisovan ihan hänen vierellään. Nyt Missentra näki pojan kasvot paremmin. Hän oli komea! Poika katsoi kysyvästi kirjaa ja sitten Missentraa ojennetulla kädellä ja Missentra tajusi antaa kirjan pojalle, joka laittoi sen takaisin hyllyyn. Pojan ei tarvinnut kurotella, koska hän oli Missentraa pidempi.

’’Niin et vastannut kysymykseeni’’ poika sanoi. Tyynen rauhallisesti ja kohteliaaksi aivan kuin ei tajuaisi tuntemattoman tytön olevan hänen talossaan.

’’Olen Missentra. Olen pahoillani, että tulin näin sisään, mutta Katherine ei tullut töihin ja epäilin hänen asuvan täällä, koska hän niin usein tänne tulee ja etsin häntä.’’, Missentra selitti sanoen sanat hyvin nopeasti toisensa perään. Poika vain hymyili Missentralle ja oli yhä tyynen rauhallinen. Liiankin rauhallinen ja tyyni. Se sai Missentran pohtimaan.

’’Olen Damon.’’, poika sanoi ja väläytti hymyn. Lumoavan hymyn johon melkein jokainen tyttö sulaisi. ’’Tarkoittanet Elena Gilbertiä, joka on veljeni, Stefanin, tyttöystävä’’, poika sanoi. Missentra katsoi kysyvästi ja poika jatkoi, ’’Katherine, joka työskentelee läheisessä kahvilassa, on aivan Elenan näköinen, mutta aivan eri henkilö’’ poika sanoi ja väläytti taas tuon ihanan, sulattavan, hymynsä. Missentra väläytti hieman vaivaantuneen hymyn, ’’Joo. Tarkoitin Katherinea. Pahoittelen, että tulin tänne näin.’’

’’Et jäisi hetkeksi?’’ poika kysyi. Missentra olisi halunnut lähteä talosta niin äkkiä kuin pystyi, mutta, kun nuo lumoavat pojan silmät tuijottivat häntä hän vain jostain syystä päästi sanat suustaan: ’’Miksei.’’

Poika ohjasi Missentran alas rappusia alakerrassa sijaitsevaan olohuoneeseen. Missentra istuutui sohvalle ja poika istuutui hänen viereensä.

’’Et kertoisi minulle itsestäsi?’’ poika sanoi ja katsoi Missentraa taas noilla lumoavan ihanilla silmillään. Poika puhui niin kohteliaasti ja rauhallisesti kuin tuntemattomalle, mutta aivan kuin tuntisi henkilön jo. Ja äänensävykin oli jotenkin niin rauhoittava ja kohtelias. Taas Missentra vain päästi suustan sanan: ’’Selvä’’, ja aloitti kertomaan itsestään tuolle tuiki tuntemattomalle pojalle. Mutta mikä sai hänet tuntemaan olonsa noin turvalliseksi ja kertomaan itsestään tuolle yllättävän komealle, mutta salaperäiselle pojalle?

        Mysti tuli alas ullakolta jossa hänen huoneensa sijaitsi ja käveli keittiöön.

’’Missä Missentra?’’ Mysti kysyi.

’’En tiedä. En ole nähnyt häntä vähään aikaan’’, Julia vastasi.

Molemmat istuutuivat pöytään, joka oli katettu ja ottivat Julian tekemää ruokaa. Yhä kuitenkin pohtien minne Missentra katosi sanaakaan sanomatta.

        Missentra avasi silmänsä ja hänen ajatuksensa olivat ihan kadoksissa hetken aikaa. Hän tunsi olonsa jotenkin väsyneeksi ja hädin tuskin jaksoi nostaa kättään. Päätään liikuttaessa Missentra tunsi kauhean kivun kaulallaan. Missentra hapoi sormillaan  kaulaansa ja tunsi jotkin jäljet ja tahmaista ainetta. Hän nosti kätensä kasvojensa eteen nähdäkseen mitä hänen sormissaan oli. Katsoessaan punaisia sormenpäitään kaikki hänen ajatuksensa, jotka juuri olivat kadoksissa, palasivat salamana takaisin ja hän ajatteli kauhuissaan: verta! Hänen joka ikiseen ruumiinosaansa särki ja päätä hiemankin liikuttaessa kipu oli valtava. Hän kuitenkin halusi tuosta talosta, ja siitä salaperäisestä pojasta, pakoon niin äkkiä kuin mahdollista. Vaikka hänestä tuntui, että hän ei pystynyt liikuttamaan ruumiinosiaan ja sattui hän lähti juoksemaan, ehti ottaa oven kahvasta kiinni, kun hän kuuli takaansa äänen: ’’En valitettavasti voi päästää sinua lähtemään.’’ Missentra kääntyi niin äkisti, että hän melkein tunsi pyörtyvänsä, kun hän tunsi kaulassaan olevan kivun olevan nyt moninkertainen. Hän näki salaperäisen ja komean pojan takanaan, joka syöksyi häntä kohti ja otti hänen käsistään kiinni. Missentra pyristeli irti minkä pystyi, mutta poika oli vain liian vahva. Poika sai jotenkin käännettyä Missentran kaiken sen pyristelyn aikana ja nyt Missentran selkä oli vastakkain tuon pojan rintaa ja pojan kädet tiukasti hänen ympärillään. Missentra ei pystynyt pyristellä enää paljoa ja hän lopettikin jo, koska se ei johtaisi minnekään. Kun hän lopetti pyristelyn, poikakin hellitti otettaan. Sitten Missentra tunsi kaksinkertaisen, jos ei suuremman, kivun kaulassaan ja huusi. Hän tunsi kuinka tuon pojan hampaat olivat puhkaisseet hänen kaulansa ja nyt Missentra tunsi veren virtaavan hänen kehostaan ja kohta hän menettikin tajuntansa. Missentran viimeiset ajatukset olivatkin: ’’Taidan kuolla nyt.’’

             ’’On jo myöhä. Missähän se Missentra on?’’ Julia ihmetteli.

’’Onhan hän ollut kadoksissa aiemminkin. Ja seuraavana päivänä tullut kotiin ystäviensä luota’’, Mysti lohdutti. Julia hymyili, ’’Taidan mennä nukkumaan.’’

        Missentra avasi silmänsä ja tällä kertaa hänellä oli sama olo kuin aiemmin herätessään, mutta moninkertaisena. Hän ei jaksanut liikkua, mutta silmiään liikuttamalla hän pystyi havaitsemaan olevansa huoneessa. Ei sama kuin missä poika oli hänet yllättänyt, mutta samantyylisessä. Tumma huone, vaaleat lakanat. Ja hän makasi vaaleiden pehmeiden lakanoiden päällä ja pää pehmeällä silkkisellä tyynyllä. Missentra selvitteli ajatuksiaan ja saikin ajatukset koottua ja muisti aiemman hetken ennen tajunnan menetystä. Hän oli kuitenkin liian väsynyt säikähtämään ja olemaan kauhuissaan.

       Huoneen ovi aukesi. Ovesta sisään astui se tumma, salaperäinen poika, joka oli sanonut nimekseen Damon.

’’Oletkin jo hereillä’’, Damon sanoi yhä samalla rauhallisella ja rauhoittavalla äänellään. Damon kävi huoneen yhteydessä olevassa tilassa, joka luultavimmin oli kylpyhuone. Damon tuli kylpyhuoneesta ja toi mukanaan valkoisen kastellun pyyhkeen. Äänistä päätellen hän oli tainnut sen juuri kastella kylpyhuoneessa. Damon istuutui Missentran viereen ja varovasti painellen hän alkoi pyyhkiä verijälkiä Missentran kaulalta. Missentra kavahti hieman kivusta pyyhkeen koskiessa hänen kaulaansa. Damon pyyhki varovasti ja hyvin hellästi veret Missentran kaulalta. Jotenkin Damon vaikutti ihanan huolehtivalta vaikka Missentra tiesi Damonin satuttaneen häntä. Damonin puoleisen puolen Missentran kaulasta puhdistettuaan Damon puhdisti toisen puolen.

Siis tällänen lyhyt apua!-postaus. Minulla oli täällä joskus kävijälaskuri, mutta se yhtäkkiä lopetti toimintansa. Pyytäisin nyt apua, että mistä saisi, ilmaiseksi, tänne blogiini kävijälaskurin? Olis kiva seurata miten täällä käydään. Joo, saahan täältä vuodatuksesta jotenkin katsottua, mutta mä en sitä ymmärrä. Joten auttakaa! :)  Eipä enää mitään. Lähdinkin etsimään (taas) ja löysin (toivottavasti toimii) ja vähän aikaa sen kanssa sähläsin, mutta nyt se on tuolla. Noiden sivulaatikoiden viimeisenä. Kiva saada tietää kuin paljon täällä ihmisiä käy!

Tuohon liittyen: Tein silloin joskus tänne TVD- ja nukkekoti-aiheisen tarinan. Yksi jo kyseli milloins siihen tulee jatkoa. En ollut muistanut koko juttua. Olen nyt täällä siihen tarinaan jotain väsännyt, mutta en ole saant kaikkea aikaan, mutta jatkoa siihen kyllä tulee!

Ja laittelen silloin tällöin tänne niitä Videoita-postauksia ja nythän olen laittanut jo trailer-videoita ja humor-videoita. Seuraavaksi vuorossa suomalaisten tekemiä videoita. Ja joskus piiitkän piiitkän ajan kuluttua ehkä omia videoitani. :) Mini aiheisia postauksiakin minun pitäisi julkaista jahka saan kuvat koneelle. Niitäkin kyllä tänne tulee, että ei tämä ainoastaan TVD-blogiksi ole muuttunut. Mutta ei ole se minikärpänen aikaisemmin puraissut. :)

No, oon kyllä tehnyt muutaman minijutun, mutta en ole kerennyt kuvia ottamaan. Ullakkoa yritän nyt väsätä. Sinne lattioita olen väsännyt ja seuraavaksi pitäis väsätä luukku josta 'pääsisi' sitten yläkerrastakin ullakolle. Ja siihenhän täytyis toki tehä sitte joskus raputkin. Siis sitä luukkua ja sen viereen, siihen jossa ennen oli lasten leikkinurkka, tulisi pieni vaatehuone. (ei tartte väsätä vaatekaappeja). Mut nytte näitä Vampyyripäiväkirjat aiheisia videoita.

Damon+Elena - Mamba (HUMOR)

Eli siis: Damon olisi Elenan 'jahtaaja'. Humor-tyylinen eli hauska. Ja mun mielest just hyvin tehty. Yhdistetty kohtia monista ihan eri kohtauksista ihan eri kausilta ja saatu näyttämään kuin kuuluisivat samaan jaksoon. Suosittelen!

Damon and Jeremy - Oh no! (humor)

Humor-lihjalla jatkuu. No kertoo... joo... katsokaa ite ja päätelkää siitä!

Damon & Elena - Daddy (HUMOR)

Humorilla jatketaan: Damon + Elena = <3  , mutta Damon + Elena : Alaric = ? , mutta Damon+Elena-Alaric= <3    Ymmärssittekööö? :D Kattokaa ite!

Damon/Elena daddy is back (humor)

Eli siis: (first we had:) Damon+Elena= <3  , mutta lisätään Alaric ja saadaan= Damon keksii keinot saada Elena *videon lopun Damon hymy*     (jatkoa edelliseen videoon)

I'm sexy and i know it  // Damon Salvatore

Piristystä tylsempään elämään. Damon is hot!

Tässä nyt alkuun. Lisäilen myöhemmin. :) Nauttikaa!

Joo tiiän et varmaa suurin osa haluis tänne jotaa käsityö juttuu mut ei nyt oo oikein minikärpänenkään purassu et tekis miel jotaa tehä. Myöhemmin sitte. Tässä muutamia Vampyyripäiväkirjat aiheisia videoita. Mun mielest nää on yksii parhait! Muutama video kertoo mitä vampyyripäiväkirjat on ja niiden vampyyrien evoluution mut ekaks täs on TVD:st tehtyi trailereit. Näist trailereist vois oikeest ajatella et ne on jonkuu oikeen leffan traileri. Katsokaa ja ihailkaa:

Bonnie Bennett. The Story of a Witch

Bonnie Bennettistä kertova 'elokuva', joka käsittelee hänen elämäänsä. Kaikkea Emilystä, mitä ongelmia se tuo mukanaan.

My Brother's Girlifriend

Elena ja Damon ovat ihastuneet toisiinsa, mutta Elena seurustelee Stefanin, Damonin veljen, kanssa. Mitä he tekevät?

Gone trailer

Vampyyripäiväkirjojen kadonnut traileri. Ihmissusi on purrut Damonia ja hän on kuolemaisillaan. Stefan antaa itsensä Klausille saadakseen avun Damonille. Damon pitää huolta Elenasta ja he lähestyvät, mutta Elena kaipaa Stefania ja yrittää löytää tämän. Stefan onkin muutunut eikä halua palata.

Klaus. The Hybrid

Promoa kaudelle 3. Klaus on murtanut kirouksen ja hänestä on tullut sekä ihmissusi että vampyyri. Nyt kukaan ei ole enää turvassa Mystic Fallsissa.

Power of a darkness

Traileri Vampyyripäiväkirjat kaudelle 1. ''They've came back'' -Logan Fell

We're Here to Save the Day

Salvatoren veljekset ovat tulleet pelastamaan päivän!

The Vampire Diaries - Atmosphere

Mitä Vampyyripäiväkirjat ovat? Mistä se kertoo?   (toi musa tuo siihe kivan vaikutuksen!)

The Vampire Diaries - Evolution

Vampyyripäiväkirjojen vampyyrien evoluutio.  (tässäkii musa tuo vaikutelman)

Tässä nyt muutama hyvä video. Lisää linkkaan taas joskus. Nyt ois itellä suunnitteil tehä toisel taval tollanen Elenan rautayrttikoru (alemmas 1. versio) ja oisin mietteil tehä myös TVD-aiheisen videon. :) Mitäköhä noist tulee... ja jos en youtube tilii tee ni kukaa ei nää tota videoo...Mut mietitää nyt. :) Nauttikaa videoist. Pidittekö?